Mä kuulemma mäkätän liikaa. Oon kyllä tiedostanu tän asian niin kauan kun ollaan ukon kanssa saman katon alla asuttu, mutta nyt tää valitus on noussu ihan uusille leveleille. Tajuan vihdoin sen, mitä kaverit kerto vauva perheen arjesta ja siitä, kuinka pinna on kireellä ja kaikki vituttaa ja lopulta erkaannutaan toisistaan ja blaa blaa blaa. Mutta mä en vaan voi olla hiljaa, jos joku asia vaivaa! Mä pakahdun, jos joudun pidättelemään jotakin asiaa sisälläni! Joskus tuntuu, että miehille kaikki yksinkertasetkin asiat on niin saatanan vaikeita! Ku Tappi oli vielä pieni vauva ja söi vasta 3 soseateriaa päivässä, ni senki tajuaminen oli ukolle niin helvetin vaikeeta. Lounas, välipala, päivällinen. Ni miten se meni? Olikse hedelmää, marjaa, hedelmää? Eiku porkkanaa, hedelmää, kukkakaalia. Voitko kirjottaa ylös, emmä muista. No voiny vittu.

Mä kuulemma valitan kotitöistä liikaa. Mut se nyt vaan on mun mielestä niin, että jos mun duuni on himassa ja vietän siellä suunnillee 24/7 ni mulla on oikeus mäkättää siitä kun astianpesukone on täytetty väärin. Mä pyöritän tätä huushollia, ja mulla on homma hanskassa. Mä haluan myös, että homma toimii niin, että mun on kiva työskennellä kotona. Ei periaatteessa olis iso rikos jättää tiskipöytää yöks täyteen likasia tiskejä, niin että ne on siinä tiskipöydän paskassa kiinni, mutta mun mielestä on huomattavasti mukavampi nousta Tapin kanssa aamulla puuron keittoon, kun ei ekana tartteis raivata tilaa pöydälle. Valitettavasti ukon ajatusmaailma toimii niin, että miksi tehdä tänään se, mitä voi jättää huomiselle. Itse kun ajattelen just toisinpäin. Jotenki must tuntuu et me ollaan eri planeetoilta.

Tää kliseinen "mulla on himassa kaks lasta, mun 1,5v poika ja mun mies" alkaa kuulostaa munki korvaan tutulta. Ukko ku tulee himaan ni ulkovaatteet ja päälivaatteet jää tasan siihen mihin se riisuu ne. Eikä ne siitä nouse ennen ku mä oon asiasta huomauttanu tai hyvänä päivänä ite nostanu ne siitä. Ruuan jälkeen ruokailuvälineet sotkuineen jää pöydälle, koska "miks mä en voi korjaa niit kohta, katon tän ohjelman eka". Tyhjä wc paperirulla jää telineeseen ku uus nostetaan lavuaarille oottamaan että mä laitan sen vanhan tilalle.  Esimerkkejä on loputtomiin. 

Mulla on ihan täys duuni kotona Tapin kanssa. Päivät mä juoksen sen perässä ku se on tunkemassa erilaisia esineitä pistorasioihin, kurottelee puukkoja pöydiltä, tutkii wc pöntön sisustaa ja sen sellasta. Siinä samalla mä yritän pestä pyykkiä, tehä ruokaa ja siivota, koska sitä sotkua nyt vaan tulee jokaisella ruokailukerralla ku ruokaa lentelee kahen metrin säteella joka paikkaan. Mun näkökulmasta miehillä on ihan lepposaa käydä kaheksan tuntia päivässä lepuuttamassa hermoja töissä ja tulla valmiiseen ruokapöytään sit syömään. Niillä on siellä kahvitunnit ja kaikki. 

Mä en vaan ymmärrä tätä miehen logiikkaa. Kun hommahan menee näin, että ihan ekalla kerralla kun huomautin astianpesukoneen täyttämisestä- siitä miten se tulisi täyttää fiksusti, että sen saa oikeasti täyteen- niin asiasta voidaan puhua huomautuksena. Seuraava huono täyttökerta menee miehen puolesta asian unohtamisena, mutta kolmas huono täyttökerta on jo suoranaista tyhmyyttä- ja minun kohdalla asia alkaa olla mäkättämistä. Mutta eihän mun tartteis mäkättää jos kaveri ottais opikseen niistä ekoista kerroista kun NEUVON miten asiat tehdään?! Eli oikeastaan mä en ole mäkättäjä vaan ukko on idiootti kun ei osaa täyttää tiskikonetta.

No okei. Oon yrittäny kuitenki nyt karsia tätä mäkättämisen määrää, koska onhan se nyt oikeesti vittumaista ku heti aamulla ku avaat silmät ja puet päälles ni joku tulee neuvomaan miten sukat laitetaan oikein jalkaan, miten munakas paistetaan ja miten perse pyyhitään oikein. Että liika on liikaa munki mielestä. Mutta tän tiskikoneen täyttämisen suhteen en aio luovuttaa. Jos homma ei ala tulevaisuudessa muuttumaan ni mun täytyy ottaa kovemmat keinot käyttöön. Joko mä ilmotan sen jonnekki kansalaisopiston kotitaloustunnille tai pyydän jonku ammattilaisen kuvausryhmineen tuleen tänne kotiin neuvoon sitä. Se on meinaan varmaa, että jos joku osaa täyttää tiskikoneen päin persettä ni se joku on mun ukko.